maanantai 20. kesäkuuta 2016

VOI VITSI, MILLAINEN TYÖPÄIVÄ -AAPUVAA!

Kuvittele, että olet aamulla lähdössä töihin. Laittaudut normaaliin tapaan aamun kiireaikataulussa. Hiuksia et tunnu saavan ojennukseen. Ajattelet, että ei se mitään, illalla pesen sitten tukan. Kuhan se on nyt jotenkin ponnarilla…

Kuvittele, että lähdet töihin. Aloitat päivän normaalisti. Kesken päivän esimies soittaa. Ja pudottaa pommin!

Ammattikuvaaja olisi tulossa hetken päästä tekemään promokuvia. Kuviin tarvittaisiin malli. Ketään muuta ei ole saatavilla. Huhhaheijaa, kuvitelkaas se tunne…. Kun tukka on likainen, puolihuolimattomasti on laittauduttu ja sitten soitetaan, että tarvittaisiin malli. Ou jeah. Etkä kaiken kukkuraksi voi pälyillä olkasi yli ja ehdottaa jotakuta muuta, kun olet ainoa käytettävissä oleva henkilö.

Jotensakin tähän tapaan alkoi minun päiväni.

Vielä eilen olin tehnyt Facebookissa leikkimiellä unelmavartaloni-testi, johon tuli tulokseksi tiimalasivartalo. Nauroin siinä, että minullahan on jo melko lähellä tuollainen kroppa. Vatsalihaksia mitä nyt voisin tehdä enemmän. Enpä arvannut villeimmissä kuvitelmissakaan, että joudun valokuvamalliksi vielä seuraava päivänä! Puolivahingossa!

Jos tämän olisin tiennyt edes päivää aikaisemmin, olisin laittautunut huolellisemmin, tehnyt kivemman meikin, valinnut sen upeimman huulipunan ja ennen kaikkea olisin pessyt hiukset edellisenä iltana.
Itse kuvaussessiosta tuli varsin mielenkiintoinen -kun ensin olin valittanut, etten tunne itseäni malliksi, hiuksetkin on huonosti ja niin edelleen. Kuvaaja otti rennosti ja neuvoi asennot ja toivoi myös elekieltä. Siitä sainkin kehuja! Yhdessä kohdin minun piti pidellä kukkapuskaa ja toisessa siirryttiin ulos. Siellä sain kaveriksi miesmallin. Pokkaa oli kyllä hankala pitää. Tosin iloinen ilme oli kuvaajan melkeinpä ainoa vaatimus.

Lopulta kuvauksissa oli oikein hauskaa. Ulkokuvaukset tuntuivat haastavammilta, sillä siellä tuuli. Ja jos yksin oli hankala ”poseerata” kameralle, niin entäs sitten toisen kanssa? Varsinkin, kun tämä toinen oli joutunut malliksi lähes yhtä lyhyellä varoitusajalla ja ensimmäinen kommentti oli: ”Ei saatana”.

Yritä nyt siinä sitten olla luonnollinen. Siinä kohdin koko juttu jo nauratti. Mutta mitähän niistäkin kuvista tuli? Kuvat kuitenkin saatiin otettua. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Kai?

Kaiken kaikkiaan hyvin mienlenkiintoinen kokemus. Tosin edelleen harmittaa, miten lyhyellä varoitusajalla debytoin mallina. Voi jestas! Tää on varmaankin sellainen once in a lifetime -kokemus.

Ai niin, ihmettelette varmaan, mihin me niitä kuvia otettiin. En edelleenkään paljasta työpaikkaani, mutta muotoillaan näin, että jos tutun näköiset kasvot tulevat vastaan vaikkapa HongKongissa, niin se saatan olla mie. Hehheh. Tulipahan uusi meriitti cv:hen: valokuvamalli.

Ja mitä opimme tästä: kannattaa aina laittautua töihin parhaimmalla tavalla! Koskaan ei voi näköjään tietää, milloin sinut tempaistaan valokuvamalliksi yrityksen promokuviin. ;)
post signature

8 kommenttia:

  1. Voi vitsi! Toi on just niin tyypillistä... Ei sillä, että välttämättä olisi räjähtäneen näköinen, mutta juuri se, että haluaisi ehkä olla kauneimmillaan eikä sinne päin. Mutta tosi makee tilaisuus!

    Se oli ihan vaan paikallislehteen, mutta mulle kävi vähän samalla lailla. Lehdestä soitettiin työpaikalle, kuka voisi antaa haastatteluun kieliin liittyen ja satuin olemaan ainoa kieli-ihminen paikalla, joten mullehan se sitten napsahti. Onneksi olin suht ookoo vaatteissä ja naamassa, koska haastattelun kaveriksi napattiin valokuvakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, nyt vasta ehdin koneelle. Tännehän on tullut kivasti kommentteja. Joo, no niin näköjään! ':D Jeps, vaikka itsestä kyl tuntui, että melko lähellä olin sitä räjähtänyttä. XD Naisena ois kyl kiva tietää päivää aikaisemmin tämmösistästä. :P Juuh, mut huippujuttu muuten! :)

      Siullaki ollu sit kiva ylläripylläri päästä lehteen! Ja noin positiivinen juttu, hienoa! :) Muiden kokemuksia on kiva lukea. :)

      Poista
  2. Tyypillistä :'D Onneksi niissä kuvauksissa oli sitten hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu! Oikeassa paikassa väärään aikaan. ;) No niinpä, täytyy ottaa ilo irti ja ajatella positiivisesti. :)

      Poista
  3. Voi ei, tuo on niin tyypillistä. Just sillon kun sä ajattelet että kyllä tää yks päivä menee vähän rennommin ni sit just sillon pitäis olla kaikki kuosissa. Onneks oli kuitenkin hauskaa ja kaikki meni hyvin. Ja sait ainakin niitä uusia kokemuksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin on näköjään näreet. :D Hehe, totta tosiaan, oisin nimittäin niin mielelläni meikannu piiloon ne tummat silmänaluset jne. :D Juuri näin, tulipahan uusi kokemus lisää ja aina sitä oppii. Toki yleensä kiinnitän ulkonäkööni huomiota ja minkänäköisenä astun ovesta ulos, varsinkin töissä ollessa, mut nyt oon tosiaan ollu niin paljon töissä, että eilen oli vähän rennompi päivä ja sit kävi noin! :P Mutta... kokemusta, kokemusta... ;)

      Poista
  4. Olipa hurja tilanne ja hauska tarina! Itse tuntisin ihan samoin kuin sinä tuossa tilanteessa. En yleensä välitä tippaakaan kiroilusta, mutta tuo "Ei saatana" tuossa kontekstissa on ihan huippu! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Oli kyllä tosi hurjaa, kun ihan puskasta tulee ilmoitus, että virallisiin promokuviin! Nythän asia jo naurattaa, mutta toivon edelleen, että niistä kuvista tuli edes jotenksakkii kivat, ku ei tosiaan tiiä minne päin maailmaa ne päätyykään. Jaiks! :P Hih, joo, miekää en koskaan kiroile, mutta tän hepun kommetti oli pakko liittää tähän tekstiin -se tuli suoraan sydämmestä! :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)